Kerhon toiminta alkoi Otaniemi-Seuran puitteissa laiturin kunnostuksella sekä vaja- ja telakka-alueen vuokraamisella. Kerho oli alun perin tarkoitettu Otaniemessä asuvien tai siellä työskentelevien yhdistykseksi, m***a hyväksyy nykyään jäsenikseen kaikki jäsenehdot täyttävät hakijat. Aktiivinen kerhoyhteisö toimii edelleen vapaaehtois- ja talkoovoimin. Venerekisterissä on 15 purjevenettä ja 95 moo
ttorivenettä (31.12.2020), näistä katsastettuina 73. JÄSENET
Yhdistyksen jäsenet ovat kunniajäseniä, vakinaisia jäseniä, varsinaisia jäseniä, juniorijäseniä, yhteisöjäseniä ja kannattajajäseniä. JÄSENEKSI OTTAMINEN
Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa yhdistyksen hallitukselle osoitetun kirjallisen anomuksen perusteella jokainen yksityinen henkilö yhdistyksen kahden jäsenen tai muuten tunnetun suosittelijan suosituksen perusteella. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Kunniajäseneksi yhdistys voi kokouksessaan kutsua henkilön, joka on erittäin huomattavasti ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperiä edistämällä tai yhdistyksen hyväksi toimimalla ja jota hallitus sellaiseksi esittää. Vakinaiseksi jäseneksi kutsuminen edellyttää yhdistyksen kokouksessa annettujen äänten 3/4 määräenemmistöä. Yhteisöjäseneksi voi hallitus ottaa oikeuskelpoisen yhteisön tai sen oikeuskelpoisen alaorganisaation, jonka toiminta liittyy yhdistyksen tarkoitukseen. Kannattajajäseneksi voi hallitus ottaa oikeuskelpoisen yhteisön tai henkilön, joka haluaa tehokkaasti tukea ja kannattaa yhdistyksen toimintaa. Juniorijäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi sen toimintavuoden alkaessa, jolloin hän täyttää 20 vuotta. JÄSEN- JA LIITTYMISMAKSUT
Varsinaiset jäsenet ja yhteisöjäsenet suorittavat yhdistyksen vuosikokouksen määräämän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Juniorijäsenten liittymismaksu ja jäsenmaksu ei saa ylittää puolta varsinaisen jäsenen vastaavista maksuista. Kannattajajäsenet suorittavat kertakaikkisena jäsenmaksuna yhdistyksen vuosikokouksen määräämän vähimmäismaksun. Jäsenmaksut €
Varsinainen jäsen 50
Juniorijäsen 7
Yhteisö 250
Opiskelijayhteisö 100
Liittymismaksut
Henkilöliittyminen 500
Perheeseen kuuluva aikuinen 65
Yhteisö 630
Opiskelijayhteisö 320
Laiturimaksut Vuokrapaikan leveys
2,00m 150
2,50m 170
3,00m 190
3,50m 220
4,00m 240
4,50m 260
Käyttöoikeuspaikka = 50% vuokrapaikasta
Soutuveneen rantapaikka 40
Telakointimaksut
Pienveneet 45
Muut veneet (alkava neliö) 10
Komeromaksut
Komero 30
Peltikaappi 15
SATAMA
Satamassa on kaksi laituria. Laitureissa 1 ja 2 on yhteensä 98 venepaikkaa. Paikkavarauksia hoitaa satamakapteeni Juhani Jokela, puh. 0400-704 348
VIERAVENEPAIKAT
OV:n satamassa on kesästä 2017 asti ollut 3 kpl vierasvenepaikkaa, paikat no 23, 24 ja 25. Paikkoja voidaan käyttää OV:n jäsenen henkilökohtaisten vieraiden venematkailuun liittyvinä lyhytaikaisina venepaikkoina. Paikkoja ei ole tarjolla ilman OV:n jäsenen isännyyttä saapuville veneille eikä kyseessä ole varsinainen vierassatamatoiminta. TELAKKA
Telakalla on nostorata (max 6 tn), betoninen laskuluiska ja noin 75 talvisäilytyspaikkaa veneiden koosta riippuen. Veneiden laskut voidaan hoitaa myös omatoimisesti nosturiautolla. Satamaan pääsyä rajoittaa Lehtisaaren sillan 3,5 metrin alikulkukorkeus. Paikkavarauksia voi tiedustella telakkamestari Antti Louhiolta, puh. 0400-162 618
KERHOMAJA Otasatamassa
Otamaja, Otaranta 9, 02150 Espoo
Kotisivut: www.otavene.net
E-mail: [email protected]
Postiosoite:
Otaniemen Venekerho Ry
c/o Arto Sikander
Talvikinkatu 6 A 5
04230 KERAVA
OTANIEMEN VENEKERHO RY – lyhyt historia vuodesta 1962-
Syksyllä 1961 kolme nuorta veneilijää alkoi kehitellä ajatusta yhteisestä harrastuksesta omassa veneseurassa. Toteuttaminen alkoi Otaniemi-Seuran puitteissa laiturin kunnostuksella sekä vaja- ja telakka-alueen vuokraamisella silloiselta Otaniemen valtionaluetta hallinnoivalta Otaniemen hoitokunnalta. Jo samana syksynä rakennettiin alueelle venevaja, joka on edelleenkin käytössä, tosin toiseen paikkaan siirrettynä. Keväällä 1962 oltiin valmiita seuran perustamiseen. Perustava kokous pidettiin 12.3.1962 ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin jo19.3.1962. oli perustettu. Espoo oli saanut toisen pursiseuransa vuonna 1906 perustetun Esbo Segelförening r.f.:n jälkeen. Otaniemen Venekerho on myös Espoon ensimmäinen suomenkielinen pursiseura. Kerho oli alun perin tarkoitettu Otaniemessä asuvien tai siellä työskentelevien yhdistykseksi, m***a on sittemmin poistanut nämä rajoitteet toiminnastaan ja hyväksyy nykyisin jäsenikseen jäsenehdot täyttävät hakijat. OV:n lippu hyväksyttiin 9.6.1962 ja lippu nostettiin ensimmäistä kertaa salkoon purjehduskauden avajaisissa keväällä 1963. Seuran kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat hyvin aktiivista kilpailu- ja junioritoiminnan aikaa. Seuramme järjestämät Laajalahden avoimet pienvene- ja juniorikilpailut saavuttivat valtaisan suosion. Parhaimmillaan niihin osallistui 151 venekuntaa. OV järjesti myös useana vuonna hai- ja H-veneiden piirimestaruuskilpailut Ytterskärin meriradoilla. Sataman sijainti siltojen takana Laajalahdella on sittemmin vähentänyt aktiivisten purjehtijoiden osuutta seurassa. Kuluneet vuosikymmenet ovat olleet myös rakentamisen aikaa. Pääosin kaikki työt on tehty talkoilla ja omalla rahoituksella. Ulkopuolista maksettua työvoimaa on käytetty vain silloin, kun oma fyysinen voima tai tarvittava erikoisammattitaito ei ole riittänyt. Vajan jälkeen seuraava suuri ponnistus oli veneiden nosto- ja laskuradan rakentaminen vaunukalustoineen v. 1967. Alueemme viereen tehtyjen puistoalueen täyttötöiden aiheuttaman meren pohjan kohoamisen vuoksi rata jouduttiin tosin joitakin vuosia myöhemmin siirtämään nykyiselle paikalleen. Seuran ensimmäinen laituri oli Retuperän alueella oleva entisen Valion huvilan uima- ja venelaituri, joka kunnostettiin veneilykäyttöön sopivaksi. Myöhemmin rakennettiin laiturin päähän puisista styrox-kellukkeilla varustetuista ponttonielementeistä poikittainen laajennusosa. Ponttonit hinattiin joka syksy ennen jäidentuloa telakan rantaan ja nostettiin ylös talven ajaksi. Venemäärän kasvaessa tarvittiin lisää laituripaikkoja. Vuosina 1988-89 rakennettiin Otasatamaan nykyiset betoniponttonilaiturit joiden rahoitus hoidettiin myymällä jäsenistölle ns. käyttöoikeuspaikkoja. Retuperän laiturin puiset ponttonit vaihdettiin betoniponttoniksi v.1993. Seuran toimintaa varjosti koko ajan lyhytaikaisista vuokrasopimuksista johtuva epävarmuus olemassaolomme jatkuvuudesta. Rinnan asemakaavasuunnittelun kanssa käydyt vuokrasopimusneuvottelut johtivat kuitenkin 9.1.1998 allekirjoitettuun 10-vuotiseen vuokrasopimukseen silloisen Valtion kiinteistölaitoksen kanssa. Tämän jälkeen katsottiin mahdolliseksi toteuttaa pitkäaikainen haave omasta seuramajasta. Seura osti syksyllä 1998 työmaaparakkiviipaleen, josta jälleen talkoovoimin ilman lainarahaa rakennettiin OV:n tarpeita vastaava kerhorakennus, joka otettiin käyttöön keväällä 1999. Seuran toiminnan painopiste tosin oli siirretty Otasatamaan jo keväällä 1997, jolloin seuran lippu nostettiin ensimmäistä kertaa Otasataman salkoon. Voidaan rehellisesti sanoa, että seura on tähän asti menestynyt toiminnassaan varsin hyvin. Valitettavasti kuitenkin hieno, tuhansilla talkootunneilla ja omaa kukkaroamme ravistamalla aikaansaatu telakka- ja satama-alueemme saattaa tulevaisuudessa joutua muuhun käyttöön Otaniemen kampusaluetta ja sen rantaa uudelleen suunniteltaessa. . Toivoa sopii, että päättäjät arvostavat rannan virkistyskäyttöä ja veneilyä sen oleellisena osana. Alueen kaavasuunnittelun ollessa kesken seura elää jälleen lyhytaikaisten vuokrasopimusten varassa. Tilanne on pysäyttänyt isompien investointien tekemisen satama- ja telakka-alueelle. Kunnossapidosta ja jäsenistön merellisistä aktiviteeteista pidetään kuitenkin hyvää huolta kunnes tilanne selviää ja voidaan jälleen siirtyä pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin.
